Ensimmäisen Ferrarini ostaminen

Tiedämme kaikki, että Porschen ja Ferrarin välillä on aina ollut vahva kilpailuasetelma, joka heijastuu joskus myös omistajiin. Olin niin vakuuttunut Porschen saksalaisesta insinööritaidosta ja täydellisyydestä, etten koskaan edes harkinnut Ferrarin ostamista.

Joskus asiat kuitenkin muuttuvat yhdessä yössä. Keskusteltuani ystäväni Erkan kanssa päätin selata internetiä ja etsiä Ferrari 308 QV -mallia. Haku Mobilen ja AutoScoutin kautta ei tuottanut tulosta, ja ajatus alkoi jo hieman hiipua. Onnekkaasti ystäväni Calle oli kuitenkin löytänyt auton saksalaiselta sivustolta ”Quoka.de”. Soitimme auton omistajalle, ja Calle sopi tapaamisen auton katsomiseksi.

Olin laatinut pitkän tarkistuslistan asioista, jotka tulisi käydä läpi – puhuttiinhan nyt italialaisesta urheiluautosta… Tarkastuspäivänä olin töissä, ja olimme juuri laskeutuneet Stuttgartiin, kun Calle soitti ja sanoi: ”Et taida tarvita tarkistuslistaasi.” En ollut samaa mieltä ja aloin korostaa listan tärkeyttä… No, Calle keskeytti minut ja totesi, että autolla on oma talli, sillä ei ole koskaan ajettu sateessa ja omistajan talo huokuu Ferrari-henkeä.

Se taisi ratkaista asian – suostuin ostamaan auton saman tien. Kauppojen jälkeen olimme valmiita lentämään takaisin Helsinkiin.

Noutopäivä sovittiin, ja suunnitelmana oli ajaa auto Rostockiin ja sieltä lautalla Helsinkiin. Auto oli täysin virheettömässä kunnossa, ja lähdimme ajamaan kohti Rostockia. Valitettavasti pilvet alkoivat kerääntyä, ja lähestyessämme Berliniä alkoi sataa (30 minuuttia omistajuutta takana, ja auto näki ensimmäisen sateensa…). Se ei vielä olisi haitannut, mutta sitten lämpötila laski alle nollan. Ei tämä voi olla totta – olin juuri ostanut ensimmäisen Ferrarini, ja tunnin ajon jälkeen jouduin lumimyrskyyn. Voin sanoa, että Ferrarin omistamisen ilo muuttui nopeasti painajaiseksi.

Pääsimme lopulta satamaan, ja ajaessamme laivaan miehistö pysäytti meidät sanoen: ”Tämä ei mene alakannelle – meillä on sille paikka pääkannella. Tiedättehän, että Ferrari on ‘she’.” Melkoinen aloitus Ferrarin omistamiselle… Ensivaikutelmat olivat hieman ristiriitaiset: karisma oli heti läsnä, mutta ajoasento ja tuntuma tiehen tuntuivat hieman oudoilta.

Auton verotus Suomeen oli seuraava jännityksen paikka, mutta onneksi se sujui hyvin eikä tyhjentänyt pankkitiliä. Muutaman viikon omistamisen ja autoon tutustumisen jälkeen minun oli myönnettävä, että laatu oli todellisuudessa varsin korkealla tasolla. Monet osat ovat yhteisiä muiden italialaisten merkkien kanssa, mutta mukana on myös paljon saksalaisia komponentteja. Vaikuttavin asia on tietenkin moottori – sen kaasuun reagointi ja pakoputken äänet ovat yksinkertaisesti upeat. On olemassa sanonta, että Ferrari tekee omistajansa onnelliseksi vain ostopäivänä ja myyntipäivänä. En kuitenkaan allekirjoita tätä ajatusta; auto oli hieno omistaa eikä se jättänyt koskaan pulaan.

Kaikilla tarinoilla on kuitenkin yleensä loppunsa. Myin auton ystävälleni 20 vuotta sitten rahoittaakseni talomme rakentamista. Parasta on se, että auto on edelleen hänen omistuksessaan ja pääsee yhä nauttimaan kesäisistä ajokerroista!